Sokea Liha

Takana rauniot poltetun maan
viimeinenkin eteeni kaatuu
katso kasvoja silpoutuneita
silmät sokeat kiinni painuu
viattomat vakavana
uskoo loppuunsa
miksi surmatyö hänelle suotiin
joka uskoo harhaluotiin

[kertosäe]

lampaat kyyneliinsä hukkuu
sortuu sokea liha
lampaat kyyneliinsä hukkuu
rautaan kaatuu sokea liha

hetken liha on voimaa
irstaasti ruhjotaan häpeään
pirstoen raivaa railoa pahan
sula lyijy sylkenään

annat kaiken
kunhan saat vain kostaa
et ole sen arvoinen
kunniaa ei voi ostaa