Routalempi

Mitä haluan
sen sinäkin saat
valtimosi auki hankaan

ihosi kalpean
lumossa odotan
kun ruumiisi viilenee
en osaa rakastaa
kuin kylmää naisen lihaa
kuin siasta veresi lasken

painan huuleni rinnoille
nostan helmaa ruumis paidan
kalman kirpeys
työntyy sieraimiin

survon itseni sisään
kylmään lihaan
runnon kunnes saan
ei älä

huomenna jo kalloosi kusen
on se niin surkea, leuaton
uuden morsion saan
kun jalkojen alla makaa kirkkomaa