Lajinsa Viimeiset

poimivat joestaan lintuja
suoja-asuissaan hikoavat
visiirin sisäpuolen kyyneleet
lohduttomat
joki kiehuu

ongella mies onkimatta
pää kalju peittämättä
tyhjä katse kuin samea vesi
samantekevää
tehdas seisoo

tympeä tuuli oksistossa
ruosteinen pyörre jaloissa
mihin minä naulaisin linnunpöntön
pikkulinnun tuon viimeisen

keinusta katkennut ketju on
loppunut viimeinen leikki on
kyyryssä, piilossa säikähtäneet
lapset nuo lajinsa viimeiset