Astu saliin
kadotuksen
Tänne varjotkaan eivät
sinua kutsu
Kuuletko?
Tunnetko mitään?
Joku hengittää kiivaasti
hamuten ilmaa
Kuiskaukset kaikuvat
loputtomasti
ettei täällä
ole ketään
Niin kauhu hiipii
vaikka mihin
piilottaisit
Vai henkesikö
jättäisit?
Tässä maailmassa
ei ole mitään
Ei tyhjyydessä
elämää jäljellä
Ne joita pelkäät
Eivät pelkää ketään
Olet yksin
Etkä tiedä missä
Hiljaiset askeleet kaikuvat
syvissä vesissä
Kuolevan auringon alla
kaikki on kaunista
Alla puiden
kuolleiden oksien
Istut kuunnellen
kuolleita lintuja
Yö ei anna uskoa
mihinkään
Ruumiisi tärisee kylmästä
Etkä löydä
tietäsi takaisin
Kun silmäsi vihdoin
tottuvat Pimeään
Hiljaiset askeleet kaikuvat
syvissä vesissä
Tunteja laskien kulkee
hämärä varjoina
Pisarat pirstovat polkua
maailman reunalta
Kuolevan auringon alla
kaikki on kaunista
Tässä maailmassa
ei ole mitään
Ei tyhjyydessä
elämää jäljellä
Ne joita pelkäät
Eivät pelkää ketään
Olet yksin
Etkä tiedä missä
Ja silmäsi
ovat tottuneet
Pimeään
Taas yksi eksynyt sammaleeseen
painaa kätensä
Pisarat pirstovat polkua
Pimeän reunalta
Huomenna auringon alla
kaikki on kuollutta.