Perintö Pohjolan

Suruhuntu yllن naisen nuoren, raskain tyِ edessننn
Riistetty ovat tulevat vuodet, poistunut on mies viereltننn
Rintamalle lÙ†hti miehet, puolesta maan ja vapauden
JÙ†lkeen jÙ†i vaimot, lapset, pelÙ†ten ja kaivaten

TÙ†ytti maamme virrat ja jÙ†rvet, veri oman kansan
Vaan ei taipunut alla vihan vieraan vallan
Saapui valloittaja hukkuakseen omaan miekkaan
Maatamme ei meiltÙ† ota kukaan, ei koskaan

KylmÙ† tuuli pohjolan, kantoi viestiÙ† kuoleman
Menneet ovat miehet nuo, saapuneet isiensÙ† luo
Taistoon urheasti kÙ†vivÙ†t, pelottomana kaatumaan
Matkaan jÙ†i heistÙ† moni, toivat kotiin vapaan maan

VeressÙ†mme, muistoissamme, kÙ†y luonto taistelijan.
Isنmme meille tien nنytti, perinnِn pohjolan.