Kuolleiden Maa

Katson pohjaan joen sulaneen | Vesi taittaa valon himmenneen | Katson itseeni,

 katson sairauteen | Itseni

 kaikesta vapautan | Niin kylmä maa jolla makaan | Tunnen sen liikkeen jokaisen

 | Yhteen hetkeen mahtuu

 elämä | Ajatukset virtaavat veden matkassa | Niin lämmin utuinen ilma | Kaukana

 aurinko silmiltä piilossa |

 Maailman suljen nyrkkiini veriseen | Itseni kaikesta vapautan | Hetken kai

 luulin olleeni muualla | Turvassa

 jumalten kostolta | Missä kohdin kuljimme harhaan? | Ei kukaan täällä voi sitä

 kertoa | Varjona kuljen

 kuolleiden maassa | Näen kaikki ympärillä kuolleina | Joskus kai synnyin uuteen

 maailmaan | En tiennyt sen

 päättyvän näin | Kynnyksellä uuden uljaan ajan | Yhä mietin miten tänne päädyin

 | Kuinka loppumme sai

 alkunsa | Kuka siitä oli vastuussa | En nähnyt suurta petoa | En kuullut lopun

 pasuunoita | Kukaan ei tuhonnut

 aurinkoa | Vain ihminen kylvi tulta | Aikamme päättyi suruun ja ruttoon | Veli

 veljeltään elämän niitti | Missä

 kohdin kuljimme harhaan? | Jäi kaikille jaettavaksi kuolleiden maa | Olen

 siellä mistä kaikki alkaa uudelleen |

 Missä valo ei värejä näytä | Kaikkialle levittäytyy tasainen niitty | Vain

 taivas ylläni vaalenee | Käy rauhaisena

 vierelläni tuuli | Itse silmäni suljen ja itken | Tänne jään, kaipuuta vailla |

 Rikotun henkeni veden virtaan annan |

 Olen siellä mistä kaikki alkaa uudelleen | Tyhjänä näyttäytyy ikuisuus ja

 aukenee | Kuolleille kuolleiden maa



[English translation:]



 The Land of the Dead



 To the bottom of a thawed river I look | Water bends the dimmed light | I look

 into myself, I look into

 sickness | And release myself from everything | So cold the ground which I lie

 upon | I feel it's every move |

 Life contained in one moment | Thoughts flow along with water | So warm the

 foggy air | Far the sun,

 hidden from my eyes | In my bloody fist I enclose the world | And release

 myself from everything | For a

 while I must've thought I was elsewhere | Safe from the gods' revenge | Where

 did we go astray? | Nobody

 here can tell | As a shadow I walk in the land of the dead | I see everyone

 around me deceased | Someday,

 I must have been born into a new world | I did not know this was how it would

 end | On the threshold

 of a brave new era | Still wondering how I ended up here | How our ending

 commenced | And who was

 responsible | I did not see a massive beast | Did not hear the trumpets of doom

 | Nobody destroyed the

 sun | Fire was sowed by man alone | Our time ended in sorrow and plague |

 Brothers killed by brothers |

 Where did we go astray? | Left for all to divide, the land of the dead | I am

 there where everythings

 starts and | Where the light shows no colours | An even meadow stretching

 everywhere | Only the

 sky above me growing lighter | A calm breeze is blowing beside me | I close my

 eyes and weep | Here I

 shall remain, without yearning | My broken spirit I shall give to the streaming

 waters | I am there where

 everything starts anew | Eternity shows itself empty and opens up | For the

 deceased, the land of the dead